Kaisla Arts and Crafts

Kaisla shop gallery (Kaisla kauppa galleria) is a rectangular two-story old house with solid red-brick walls and interior open spaces, nicely situated at the port of Korpilahti, Central Finland (Korpilahden satama, Keski-Suomi), which offers the Päijänne lake beautiful landscape. The first floor has the arts & crafts shop function, revealing many pieces of local artists and the second floor is a single room gallery for artworks exhibition.

Read more

Last summer - in a particularly rainy and thunderstorming August (elokuu) in that Finnish region - my friend Haukka and I visited Kaisla. However, this time we’ve noticed there an open book with more than thousand signatures. What would be that? Talking with the kind hosts, they told us that it was a petition against the transformation of Kaisla shop gallery into a restaurant-bar, a decision of the Korpilahti municipality, the building owner. Signing the petition was a little contribution to support an arts and crafts collective that, like many others, have been caught in a web of market interests.

It’s good to notice the context of this situation. In fact, after the February decision for the extinction of the city of Jyväskylä (Jyväskylän kaupunki), the rural Jyväskylä (Jyväskylän maalaiskunta) and the Korpilahti municipality (Korpilahden kunta) - merging the three into one new municipality, established on the current areas of the abolished authorities (New Jyväskylä would be born on January 1 2009) - it took place the June confirmation by the Finnish government (Valtioneuvosto).

Either the “extinction” of Kaisla – yes, because the house is an intrinsic part of the arts and crafts project - is political or technocratic, it would be lamentable, in the future, not to find there beautiful handcrafted art pieces, like those of Ulla Huttunen and Arto Salminen, among others.

Kaisla shop gallery (Kaisla kauppa galleria), Finland/ Google Earth

Images: Luis Alves / www.flickr.com/photos/mokkikunta

Korpilahti Municipality (1867-2009)

The struggle against the isolation may have stimulated the strong identification of the Finnish people with their municipality (kunta), although the identification with their nationality (kansalaisuus) be considered generally more important.

Read more

One of the special features of the Nordic countries is their decentralized organization and thus the proximity of the government to the citizens. Indeed, the municipalities are the State, since they collect most of the tax revenues. Traditional institutes of the authoritarian state, such as the army, police and judiciary, are on a more distant level to the normal citizen in his everyday life.

This strong phenomenon of identification seems to be present in the municipality of Korpilahti (Korpilahden kunta). Located in the province of Western Finland and in the region of Central Finland (Keski-Suomi), Korpilahti has a population of approx. 5,000 inhabitants, and additionally approx. 4,500 inhabitants in the summer, when they visit their summer cottages (kesämökki).

Under the developing reform of municipalities, on October 30 2006, a local referendum took place in Korpilahti. It was questioned the merger with other “neighbouring” municipality, the city of Jyväskylä (then, Jyväskylä, with its 83,582 inhabitants, didn’t have common borders with Korpilahti). The result was a “No” victory, with 52.0% (1055) of votes against the merger and 42.1% (1303) in favour.

Later, on November 13 2006, the municipal council of Korpilahti (Korpilahden kunnanvaltuusto), counteracting the non-binding referendum outcome, decided in favour of the merger with the city of Jyväskylä, from January 1 2009 - 17 councillors voted in favour of the union, while 10 were opposed. The municipal government (kunnanhallitus) would have the task of preparing the accession to later approval of the council.

New Jyväskylä

On February 18 2008, the City of Jyväskylä, the rural municipality of Jyväskylä and the municipality of Korpilahti, by their respective municipal councils, decided that New Jyväskylä would be born on January 1 2009. New Jyväskylä will be the seventh Finnish largest municipality with a population of nearly 130,000 inhabitants, about half of the Central Finland region (Keski-Suomen maakunta) population and it represents an urban development pole of the “channel” New Äänekoski (Uusi Äänekoski) - New Jyväskylä (Uusi Jyväskylä) - New Jämsä (Uusi Jämsä).

Hello Finland: Globalization does not require municipal amalgamation

An interesting article of Andrew Sancton, professor of political science specialized in local government at the University of Western Ontario, alerts for the disadvantages of the municipal amalgamation. This perspective can be applied to the Finland “Project to restructure municipalities and services” and very particularly to Korpilahti, with the aggravation of the popular will manifested in local referendum hasn't been respected:

- Indeed, it’s not proved that “city-regions with fewer municipal governments representing larger populations are better off those with more governments representing smaller populations.”

- “Reducing the number of municipalities has nothing to do with reducing the size of government. Reducing the number of local politicians can only have one result: insuring that a higher proportion of local councillors are full-time politicians.”

- Gigantic municipal service-providers pose the same problems of gigantic corporations monopolies: higher fares, lower service levels; lack of choice.

- It is consensual “that some municipal functions are generally more efficient when they service larger numbers of urban residents ... It makes no sense for each municipality in the same metropolitan area to establish its own separate water-supply system. But this does not mean they all need to merge into one."

Besides the structural solution of municipal amalgamation [1] adopted in this case, there are other types of alternative solutions to territorial fragmentation, which can be divided into two categories: structural solutions, depending either on amalgamations or on intermediate levels of single or multi-purpose authority and cooperative solutions (inter municipal cooperation), leaving basic local authorities with functional responsibilities. A semi-amalgamation model is an avalaible solution as well. It combines small municipalities into larger units for administration and service provision, but leaves some form of representative body in existence in the original settlements. (Davey; Division of reponsibility between levels of power)

In fact, the sizes of local authorities vary enormously, being the “optimum size hard to define and almost impossible politically to achieve”. [2]

Democracy and Efficiency

In Finland, the municipal reform was subject of intense debate. A large number of small municipalities is seen as undesirable in public service provision and proposals were submitted for mergers imposed by the state. In the past, the ex-Minister for Regional and Municipal Affairs Hannes Manninen committee has proposed a municipal two-tier system, in which municipalities would have different powers. Otherwise, the Association of Finnish Local and Regional Authorities (Kuntaliitto) has supported a system with municipalities having at least 20,000-30,000 inhabitants. (current average is approx. 4,700).

High levels of government efficiency strengthen the democratic legitimacy of governments. But also legitimacy allows greater efficiency. In the process of the municipal amalgamation nowadays taking place in Finland, it would be unthinkable that the final decision of the Finnish state would be contrary to the local popular will democratically expressed in municipalities where mergers had a “negative” referendum, especially since Finland is a signatory of the European Charter of Local Self-Government /Strasbourg, 15.X.1985.

“Article 5 – Protection of local authority boundaries
Changes in local authority boundaries shall not be made without prior consultation of the local communities concerned, possibly by means of a referendum where this is permitted by statute.”

In addition the Act on Municipal Division, 1 § states:

“(...) The municipal division is changed by legislation, or by decision made by the Council of the State or Ministry. (...) Only voluntary changes to municipal division are possible.(...) “

But then again the reality overcame the fiction. On 12 June 2008, in Helsinki, the Finnish government (Valtioneuvosto) took the extinction decision of the city of Jyväskylä (Jyväskylän kaupunki), rural Jyväskylä (Jyväskylän maalaiskunta) and Korpilahti (Korpilahden kunta), as well as the creation of the new municipality of Jyväskylä, on the current areas of the abolished authorities.

The Project to Restructure Municipalities and Services (Kunta - ja palvelurakenneuudistus)

Started in 2005, the Project to Restructure Municipalities and Services had the objective of creating a solid financial structure to assure the future organisation and provision of services supplied by the municipalities.

Actually, Finland is in the implementation phase of the reform. In the next year - with municipal elections already realized - many new laws come into force. In previous years other reform phases passed, including the preparation of basic bills on legal reforms. During the period 2010-2011 will occur the execution of the legislation and the follow-up of the reform.

October 26 Municipal Elections

On October 26, more than 10,000 municipal councillors were elected to local councils across Finland - one more decisive step of the municipal reform. The dominant issues of these municipal elections covered the restructuring of the public services of health care, education and child care. However, the electoral outcome is not expected to influence the center-right coalition government (SiniVihreä Koalitio) policy.

The over 60% voter turnout in these local elections might have been caused by the electorate interest in the dozens of municipal mergers that will come into effect from the beginning of 2009. Electors of small merged communities, like Korpilahti, had keen interest to elect their representatives on the new expanded municipal councils.

It is true that Finland's municipal elections, in general, represent well the principles of “grassroots” democracy. But not this time in the case of Jyväskylä October 26 elections - in fact, the new municipality will be founded on a democratic “deficit” from the beginning. And that will be the burden of responsibility of the new Jyväskylä council for the next four years. In reality, as a municipal autonomous institution, Korpilahti lost its self-government by extinction, in exchange for a few representatives on the new council and some promises of investments.

Last Sunday, the traditional competition between the three big Finnish parties had a first-ever national win for the National Coalition Party (Kokoomus), but in New Jyväskylä the Social Democratic Party of Finland (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) is still the most voted.

Notes:

[1] The amalgamation model means abolishing small municipalities and merging them into new basic units of local government with some minimum population size. This model is often used in Nordic countries, where minimum populations are generally around 5,000 (averages between 10,000-30,000 inhabitants)

[2] Publications in which these arguments have been well discussed:
- The Size of Municipalities, Efficiency and Citizen Participation (Council of Europe, 1995).
- Consolidation or Fragmentation: the Size of Local Governments in Central and Eastern Europe, edited by Pawel Swianiewicz, (LGI/OSI, 2002).

References:

Wikipedia articles: “Municipalities_of_Finland” , “Korpilahti” (EN) , “Korpilahti” (FI)

Andrew Sancton, Globalization does not require amalgamation, Institute for Research on Public Policy - Montreal, Quebec.

Davey, Kenneth; Division of reponsibility between levels of power, 2003.

Project to restructure municipalities and services (Kunta- ja palvelurakenneuudistus), Ministry of the Finance, 2007.

Images:

Luis Alves / www.flickr.com/photos/mokkikunta

28 Hours in Jyväskylä

Jyväskylä is a city located in central Finland, about 147 km from Tampere and 270 km from Helsinki, near the lakes Päijänne and Keitele. It is the center of the Jyväskylä Region. At the end of 2004, Jyväskylä city had a population of 83,582, while the Region of Jyväskylä had 163,420 inhabitants.

Read moreJyväskylä is known as a city of schools, the Athens of Finland, and is also famous for its many buildings designed by Alvar Aalto and for hosting the Rally Finland, which is part of the World Rally Championship. The city is home of the annual Jyväskylä Arts Festival.

The webmaster Neo Kekkonen created a video (you can download the HD version with 5-channel surround sound AVI-video from its site) that gives us to know its city in a fantastic way .Even if one doesn't have plans to visit or to live in the city it's worthwhile to see this 28 hours in Jyväskylä.

Links:
neokoo.net
ourmedia.org

Hello Finland: Globalization does not require municipal amalgamation

Some extracts from an interesting article of Andrew Sancton, professor of political science specialized in local government at the University of Western Ontario, that alert for the disadvantages of the municipal amalgamation. An actual perspective that can be applied to Finland (Project to restructure municipalities and services) and very particularly to Korpilahti, with the aggravation of the fact that the popular will manifested in local referendum hasn't been respected.

"Nobody who has studied the competitiveness of global cities has ever suggested that city-regions with fewer municipal governments representing larger populations are better off than those with more governments representing smaller populations.

(...)

Reducing the number of municipalities has nothing to do with reducing the size of government. Reducing the number of local politicians can only have one result: insuring that a higher proportion of local councillors are full-time politicians.

(...)

In contemplating the creation of an airline monopoly we all know the potential future problems: higher fares, lower service levels; lack of choice. Why do so many policymakers not foresee the same problems with gigantic municipal service-providers?

(...)

No one disputes that some municipal functions are generally more efficient when they service larger numbers of urban residents ... It makes no sense for each municipality in the same metropolitan area to establish its own separate water-supply system. But this does not mean they all need to merge into one. (...)"

Andrew Sancton, Globalization does not require amalgamation, Institute for Research on Public Policy - Montreal, Quebec

Rally Finland 2.-5.8.2007 - More than a Rally

Rally Finland 2.-5.8.2007

The 9th round of the FIA World Rally Championship, Rally of the Thousand Lakes, will take place on 2-5 August in Jyväskylä, Finland.

Ralliradio - YLE Radio Keski-Suomi
YLE Radio Suomi Ralliradio
Urheilu / Teksti TV
YLE Urheilun Mediasali
Neste Oil Rally
Ralli.net
WRC
Autosport
BBC sport
Rally-live

Rally Radio In English
Tony's Rally Blog
Videoblogi

Uhanalainen Korpilahden Kunta (2/2)

5. Suomen uusi hallitus astui virkaan 19.4.2007

Presidenti Tarja Halonen nimitti Matti Vanhasen uuden hallituksen. Maaliskun vaalian seuraksena Keskusta-Vasemmisto Koalitio Hallitus (Keskusta, Sosiali Demokraatit, Ruotsalainen Kansan Puolue) korvattiin Siini-Vihreä Koalitiolla (Keskusta, Kokoomus, Ruotsalainen Kansan Puolue, Vihreät).

Read moreMyös Hallitus pääti ministeriöiden työnjaosta. Kuntauudistuksen kannalta tärkeät ministerit ovat: Sisäasiainministeri Anne Holmlund; Kauppa-ja Teollisuusministeri Mauri Pekkarinen käsittelee alueiden ja hallinnon kehittämisosastolle kuuluvat asiat; Kuntaministeri Mari Kiviniemi käsittelee kuntaosastolle sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosaston alue - ja paikallishallintoyksikölle kuuluvat asiat.

Tässä voidaan tutustua Hallitusohjelman osaan Kuntapolitiikka ja palvelut.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen ennustaa artikkelissansa että Vanhasen Hallitus tulee uudistamaan sosiaalidemokraattisen mallin, kuten hänen pohjoismaalaiset homologit Tukholmassa ja Kööpenhaminassa, alleviivaten että muissa pohjoismaissa joita tänään johtavat oikeistoenemmistöt, hyvinvointiyhteiskunta ei ole kyseenalaistettu.

6. Tehokkuuden ja Demokratian korrelaatio

Nykyisin Suomessa keskustellaan kiivaasti kuntauudistuksesta. Suuri määrä pienia kuntia nähdään haitallisena julkisten palveluiden tarjonalle. On esitetty valtion vaatimia liitoksia. Ex-ministeri Hannes Mannisen johtama komitea ehdotti kuntien kahden luokan järjestelmää, jossa kunnilla on erilaiset vallat.

Kuntaliito kannattaa järjestelmää missä kunnat ovat vähintään 20,000-30,000 as. yksikköjä.

Viime vuosisadalla Suomen historiassa oli useita sotia, konflikteja ja ulkoisia poliittisia paineita, mutta se onnistui aina säilyttämään demokratian ja instituutioiten toiminnan, erityisesti eduskunnan.

Hallinnon tehokkuuden korkea taso, vahvistaa hallitsijoiden demokraatisen laillisuuden. Mutta myös, voimakkaan laillisuuden hankkiminen sallii suuremman tehokkuuden. Suomessa ei voida kuvitella, että kunnissa missä kansanäänestyksen tulos liitoksesta oli negatiivinen, valtion lopullinen päätös olisi vastoin paikallista tahtoa.

Lisäksi Suomi on Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan allekirjoittaja, minka 5. artikla sanoo seuraavaa: Paikallisviranomaisten aluerajojen suoja: Paikallisviranomaisten aluerajoja ei saa muuttaa neuvottelematta ensin asianomaisten kuntien kanssa. Kansanäänestyksen käyttäminen on mahdollista, milloin se sallitaan lainsäädännössä.

Myös suomen laissa (vain vapaaehtoiset muutokset mahdollisia) on määritelty, Kuntajakolaissa, 1 .artikla seuraavaa: Kuntajaon muuttamisesta säädetään lailla tai siitä päättää, sen mukaan kuin jäljempänä säädetään, valtioneuvosto tai ministeriö.

7. Kuntaliitos (Korpilahti)

"Korpilahdella järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys liittymisestä Jyväskylään. Liittymistä vastusti 1303 eli 52,0 prosenttia ja puolusti 1055 eli 42,1 prosenttia 2505 äänestäneestä. Liittymispäätöksen yhteydessä käytiin vilkas keskustelu kuntalaisten mielipiteen ohittamisesta. Keskustelun päätti kunnan päätös sulkea keskustelupalsta kunnan nettisivuilla.

Äänestyksen lopputuloksesta ja kansalaiskeskustelusta huolimatta Korpilahden kunnanvaltuusto on päättänyt äänin 17-10, että kunta yhdistyy Jyväskylän kaupunkiin 1.1.2009. Myös Jyväskylä on hyväksynyt liitoksen. Valtioneuvoston on vielä hyväksyttävä liitos, jotta se voi toteutua. Kuntaliitoksen seurauksena laajentuva Jyväskylän kaupunki saa kuntajakolain mukaisia yhdistymisavustuksia, jotka käytetään Korpilahden alueen visionmukaista kehittämistä tukeviin investointeihin. Tämänhetkisen tiedon perusteella avustusmäärä olisi 7,4 milj.

Suunnitelmassa on ongelmana, ettei kunnilla ole yhteistä maarajaa. Jyväskylälle ja Korpilahdelle etsitään yhä yhteistä maarajaa kuntaliitosta varten. Jyväskylän ja Muuramen luottamusmies- ja virkamiesjohto ovat käyneet epävirallisia neuvotteluja yhteisen rajan löytämiseksi Muuramen kautta. Mailis Ahovuori ym. ovat tehneet sisäasiainministeriölle kuntajaon muutosesityksen Korpilahden kunnan eteläisen osan liittämiseksi Jämsän kaupunkiin. Jämsän kaupunkiin liitettäväksi ehdotetun alueen pinta-ala on 20,8 % kunnan pinta-alasta ja alueella asuu 12,9 % kunnan asukkaista. Kunta on julkaissut asiaa koskevan kuulutuksen jossa kehotetaan Korpilahden kunnan asukkaita ja kaikkia muita, jotka katsovat asian koskettavan itseään jättämään kirjalliset huomautukset Korpilahden kunnanhallitukselle. Kunnalle saapui määräaikaan mennessä yhteensä 22 huomautusta, joista 6:ssa kannatettiin alueen liittymistä Jämsän kaupunkiin ja 16:ssa vastustettiin esitettyä liittymistä.

Korpilahden entinen kunnanjohtaja Anssi Nykänen ja Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson kannattavat liitosta Jyväskylään. Sen sijaan jyväskyläläiset kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut Petri Neittaanmäki ja Ahti Vielma sekä kuntaministeri Hannes Manninen ja suurin osa Korpilahden asukkaista vastustavat liitosta.

Hallintopäällikkö Timo Rusanen otti vastaan Korpilahden kunnanjohtajan tehtävät 20.12.2006. Rusanen hoitaa tehtävää hallintosäännön perusteella toistaiseksi. Kunnanjohtajan tehtävä vapautui, kun kunnanvaltuusto myönsi eron kunnanjohtaja Anssi Nykäselle 20.12.2006 alkaen." fi.wikipedia.org/wiki/Korpilahti

Uhanalainen Korpilahden Kunta (1/2)

____________________________________________
Viitteet:

Davey, Kenneth; Division of reponsibility between levels of power, 2003 (osat 2, 3 ja 4 perustuvat Kenneth Daveyn artikkeleihin)

Project to restructure municipalities and services (Kunta- ja palvelurakenneuudistus), Ministry of the Interior (Sisäasiainministeriö), 2007.

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the Wikipedia article "Korpilahti"

Uhanalainen Korpilahden Kunta (1/2)

Suomessa on kaksi hallinnon tasoa: Valtio ja Kunnat. Kuntien tehtävä on ehkä yksi maailman suurimpia.

416 kunnalla (vuonna 2007) on hyvin vaihteleva maantieteellinen alue. Kuntien väkiluku on 131 ja 559.046 as. välillä , asukastiheys on 0,2 ja 3034,2 as/km2 välillä. Kunnilla on myös erilaiset taloudelliset kapasiteetit. Tässä on ongelma - erilaiset taloudelliset kapasiteetit vastaavat samoja velvollisuuksia toteuttaa paikallisen väestön perusoikeuksia.

Read more
Muut syyt joihin on vedottu kuntauudistuksen toteuttamiseksi ovat seuraavat:

- Demokratia - Suomella on noin 900 kuntahalintorakennetta , paljon suurempi kuin kuntien luku yhteensä, 416 (Suomessa on ollut vaihtoehto kuntayhteistyövälitasolle)

- Todellisen valvonnan puuttuminen kuntayhteistyön verkolle.

- Taloudelliset rajoitukset ja ulkopuoliset paineet, pitää veron taso matalana, bisnesten menoon ulos, jne.

- Väestö ikääntyy ja muutos palveluiden kysynnässä.
- Vaikeudet kuntasektorin rekrytoinnissä.

Kunnilla on velvollisuus tarjota sosiaalipalveluita ja terveyspalveluita asukkaille ja kantaa verot kattamaan järjestelmän menot. Ne tuovat noin 44 % menoista (14,8 miljardia euroa, 48% kaikesta on kuntasektorin menot terveydessä ja sosiaalipalvelussa , arvio 2005) , valtio 17%:lla, ja sosiaalihuolto 16%:llä. Tämä velvollisuus on olemassa vuodesta 1972 . Toinen kiinnostava ominaisuus on kuntien suuri vapaus tehdä yhteistyötä ja tarjota yhteisia palveluita.

Suomen koulujärjestelmä on kansainvälisesti tunnustettu korkealuokkaisena järjestelmänä. Se on julkinen ja ilmainen. Koulutuksen tarjoaminen (esikoulu, peruskoulu ja lukio) on kuntien velvollisuus ja yksityissektorin läsnäolo on hyvin vähäinen vertailussa toisiiin Euroopan maihin (7,3 miljardia euroa, 24% kaikesta on kuntasektorin menot koulutuksessa ja kulttuurissa, arvio 2005).

Noin 50 % kuntien tuloista käytetään sosiaalii ja terveyspalveluun, 25 % koulutukseen ja kulttuuriin ja 10 % kaikesta menoista investointeihin. Henkilökuntamenot ovat enemman kuin puolet kuntien kaikista menoista. (lukut 2006)

1. Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Projektin tavoite oli rakenteellisen ja taloudellisen perustan luominen palveluille, joista kunnat ovat nykyisin vastuussa. Niiden pitäisi taata tulevaisuudessa naiden palveluiden organisointi ja tarjoaminen, laatutason, tehon, saatavuuden ja teknologisen edistyksen, säilyttämiseksi.
Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä lait kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta vahvistettiin 9.2.2007. Lait tulivat voimaan 23.2.2007.

Uudistuksen toteuttaminen - 1
2006: Kehyslainsäädäntö eduskunnassa; seikkaperäinen sektorikohtainen valmistautuminen, perustuu kehyslainsäädäntöön, materiaalia uuteen hallitusohjelmaan.
2007: Kehyslainsäädäntö voimaan 1.1.2007; lainsäädännön luonnos ministeriöissä
2008: Uusi lainsäädäntö vaaleista voimaan; kunnat ja maakunnat valmistavat uudistuksen toteuttamisen; syksyllä 2008: kunnallisvaalit uuden lainsäädännön mukaan.

Uudistuksen toteuttaminen - 2
2009: Vahvimmat kunnat ja yhteistyön elimet alkavat 1.tammikuuta; monta uutta lakia voimaan.
2010-2011: Lainsäädäntön toteuttaminen; uudistuksen seuranta.

2. Paikallinen Hallintorakenne

Euroopassa paikailinen hallinto voi perustua yhdelle tasolle tai usealle tasolle. On erilaisia malleja.

Yhden Luokan Järjestelmä: niillä on yksi taso paikallisviranomaisia (local authorities), joilla on määrätty asema. (eli, niillä on omaisuutta, lailinen toimivalta, muodollinen budjetti ja ne työllistävät henkilökuntaa), vaikka jotkut resurssit , velvollisuudet ja oikeudet voivat olla delegoidut ala-organisaatioille kaupunginosa tai kylatasolla. Suomella on, kuten jo näimme, yhden luokan järjestelmä. Myös eurooppalaiset esimerkit ovat Bulgaria, Irlanti ja Portugali.

Monen Luokan Järjestelmä: niillä on kunnallisviranomaisia (kaupunki, esikaupunkialue tai kylä) alimmalla tasolla ja yksi ylempi luokka, joka kattaa kaupunkiryhmän (esim. Budapest) tai yksi alue, joka yhdistää useita kaupunkeja ja maaseutualueita (esim. Slovakia). Muutamilla mailla on kolmen luokan järjestelmät kuten Puolalla, jolla on alueet (wojewodztwa), districts (powiats) ja kunnat (gmina); Ranska, jolla on alueita, departements ja communes. Euroopalaiset esimerkit ovat sekä ruotsalaiset ja tanskalaiset järjestelmät (Tanskassa, 1.1.2007, counties korvattiin viidellä alueella ja kuntien luku laski 98:an).

Sekajärjestelmät: sekäjärjestelmissä, suurimmat kunnat voivat olla riippumattomia ympäröiva ylemman luokan viranomaisista ja yhdistää molempien luokkien taidot ja resurssit. Euroopalaiset esimerkit olisivat esim. saksalainen kreisfreistadte.

3. Paikallisviranomaisten suuruus

Paikallisviranomaisten suuruus vaihtelee suuresti. Asukasluvut vaihtelevat noin 1,300 Ranskassa , 123,000 Englannissa ja Walesissa valillä. Yhden luokan viranomaisilla on taipumus olla suuria, koska nillä on tarve. Bulgarialaisilla kunnilla on asukasluvut noin 28,000 (poislukien Sofia).

Muutamat monen luokan järjestelmät, kuten Tsekki, Ranska, Unkari, Slovakia ja Ukraina, kaikilla on vaihteluita asukasluvuissa.

Optimi suuruus on vaikea määritellä ja melkein mahdoton poliittisesti. Argumentit ja näytöt käsiteltiin kahdessä julkaisussa: The Size of Municipalities, Efficiency and Citizen Participation (Council of Europe, 1995); Consolidation or Fragmentation: the Size of Local Governments in Central and Eastern Europe, edited by Pawel Swianiewicz, (LGI/OSI, 2002).
Suuremmat koot tarjoavat mittakaavaedut (vaikka nämä voivat pienentya 100,000 as. päälle ) ja palveluiden vaikutuspiirit (catchment area).

Pienilla kunnilla ei ole mittakaavaetuja, niillä on raskaammat menot henkea kohti ja ne tulevat riippuvaisiksi ylemmista luokista kuntien yhteistyössä tai erikoispalveluiden sopimisessa. Empiirinen näyttö ehdottaa että 5,000 as. on noin raja, jonka alapuolelle huomattava tehokkuden menetys on koettu.

Toisaalta, indikaattorit kuten vaaliosallistuminen ja gallupit, esittävät että kansalaisen osallistuminen on käänteinen väestön suuruuteen (vaikka ei pienemmissa kylissä, missä voi olla pikku diktatuureja). Kansalaisyhteiskunta voi harjoittaa vahvempaa roolia suuremmissa kaunpungeissa.

Maantieteellisilla ja historialisilla olosuhteilla on pääroolli kuntien suurudessa, esim. pienet kylät ovat enemmän vuoristoisilla maaseutualueilla. Vuoden 1989 jalkeen ilmestyi poliittinen liike elvyttamään pienempia asutuksia, niin kunnalisen itsehallinnon kuin julkisten palveluiden tarjoamisen suhteen. Tuloksena, paikallishallinon alueellinen hajanaisuus nähdään yhtenä levinneenä ongelmana.

4. Ratkaisut alueelliselle hajanaisuudelle

Rakenteelliset Ratkaisut, jotka riippuvat yhdistämisesta tai yhden luokan väli tasoista tai monitarkoitus viranomaisista.

Yhteistyöliset Ratkaisut, jotka jättävät peruspaikallisviranomaisille toiminnalliset vastuut, mutta harjoitetaan yhteistyöllä.

Yhdistäminen

Yhdistämisen malli merkitsee pienten kuntien lakkauttamista ja niiden sulautamista uusiin paikallishallinon perusyksikköihin, joilla on minimi asukaskoko. Scandinavian maissa, minimi asukasluvut ovat yleensa noin 5,000, mutta keskiarvot ovat 10,000 - 30,000 valillä.

On myöskin olemassa yksi puoliyhdistämisen malli, jossa pienet kunnat yhdistettään suurenmiksi yksiköiksi hallintoa ja palveluiden tarjontaa varten, mutta joka jättää jonkin verran edustusta alkuperaisvaestöissä. Esimerkki on grossgemeinde Saksassa.

Yhdistäminen on aina riitainen prosessi, jossa pienet, tavallisesti maalaisyhdyskunnat, pelkävät vallan ja identiteetin menetystä keskeisille kaupungeille. Kaksi askelta voivat pienentää näitä pelkoja. Ensimmäinen on vaalijärjestelmä, joka jakaa liitetyn aluen äänestysalueksi. Toinen askel on kunnallisten toimistojen alayksikköjen perustaminen, jotka palvelevat useita kylia.

YhteIstyotä

Suuret kunnat voivat sopia spontaanisti että harjoittavat korkeasti erikoistuneita toimintoja, jotka ovat niiden päätoimintojen ulkopuolella ja tuovat suhteellisen pienen rasituksen sen budjetille. Mutta pienet kunnat eivät tee yhteistyotä viivyttelemättä napureiten kanssa, tarjotakseen peruspalvelun.

Sopimus
Tämä kaytantö voi olla kuntienvalinen tai kaupallinen.

JATKUU - Uhanalainen Korpilahden Kunta (2/2)

____________________________________________
Viitteet:

Davey, Kenneth; Division of reponsibility between levels of power, 2003 (osat 2, 3 ja 4 perustuvat Kenneth Daveyn artikkeleihin)

Project to restructure municipalities and services (Kunta- ja palvelurakenneuudistus), Ministry of the Interior (Sisäasiainministeriö), 2007.