Posts
Uhanalainen Korpilahden Kunta (2/2)
Presidenti Tarja Halonen nimitti Matti Vanhasen uuden hallituksen. Maaliskun vaalian seuraksena Keskusta-Vasemmisto Koalitio Hallitus (Keskusta, Sosiali Demokraatit, Ruotsalainen Kansan Puolue) korvattiin Siini-Vihreä Koalitiolla (Keskusta, Kokoomus, Ruotsalainen Kansan Puolue, Vihreät).
Read moreMyös Hallitus pääti ministeriöiden työnjaosta. Kuntauudistuksen kannalta tärkeät ministerit ovat: Sisäasiainministeri Anne Holmlund; Kauppa-ja Teollisuusministeri Mauri Pekkarinen käsittelee alueiden ja hallinnon kehittämisosastolle kuuluvat asiat; Kuntaministeri Mari Kiviniemi käsittelee kuntaosastolle sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosaston alue - ja paikallishallintoyksikölle kuuluvat asiat.
Tässä voidaan tutustua Hallitusohjelman osaan Kuntapolitiikka ja palvelut.
Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen ennustaa artikkelissansa että Vanhasen Hallitus tulee uudistamaan sosiaalidemokraattisen mallin, kuten hänen pohjoismaalaiset homologit Tukholmassa ja Kööpenhaminassa, alleviivaten että muissa pohjoismaissa joita tänään johtavat oikeistoenemmistöt, hyvinvointiyhteiskunta ei ole kyseenalaistettu.
6. Tehokkuuden ja Demokratian korrelaatio
Nykyisin Suomessa keskustellaan kiivaasti kuntauudistuksesta. Suuri määrä pienia kuntia nähdään haitallisena julkisten palveluiden tarjonalle. On esitetty valtion vaatimia liitoksia. Ex-ministeri Hannes Mannisen johtama komitea ehdotti kuntien kahden luokan järjestelmää, jossa kunnilla on erilaiset vallat.
Kuntaliito kannattaa järjestelmää missä kunnat ovat vähintään 20,000-30,000 as. yksikköjä.
Viime vuosisadalla Suomen historiassa oli useita sotia, konflikteja ja ulkoisia poliittisia paineita, mutta se onnistui aina säilyttämään demokratian ja instituutioiten toiminnan, erityisesti eduskunnan.
Hallinnon tehokkuuden korkea taso, vahvistaa hallitsijoiden demokraatisen laillisuuden. Mutta myös, voimakkaan laillisuuden hankkiminen sallii suuremman tehokkuuden. Suomessa ei voida kuvitella, että kunnissa missä kansanäänestyksen tulos liitoksesta oli negatiivinen, valtion lopullinen päätös olisi vastoin paikallista tahtoa.
Lisäksi Suomi on Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan allekirjoittaja, minka 5. artikla sanoo seuraavaa: Paikallisviranomaisten aluerajojen suoja: Paikallisviranomaisten aluerajoja ei saa muuttaa neuvottelematta ensin asianomaisten kuntien kanssa. Kansanäänestyksen käyttäminen on mahdollista, milloin se sallitaan lainsäädännössä.
Myös suomen laissa (vain vapaaehtoiset muutokset mahdollisia) on määritelty, Kuntajakolaissa, 1 .artikla seuraavaa: Kuntajaon muuttamisesta säädetään lailla tai siitä päättää, sen mukaan kuin jäljempänä säädetään, valtioneuvosto tai ministeriö.
7. Kuntaliitos (Korpilahti)
"Korpilahdella järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys liittymisestä Jyväskylään. Liittymistä vastusti 1303 eli 52,0 prosenttia ja puolusti 1055 eli 42,1 prosenttia 2505 äänestäneestä. Liittymispäätöksen yhteydessä käytiin vilkas keskustelu kuntalaisten mielipiteen ohittamisesta. Keskustelun päätti kunnan päätös sulkea keskustelupalsta kunnan nettisivuilla.
Äänestyksen lopputuloksesta ja kansalaiskeskustelusta huolimatta Korpilahden kunnanvaltuusto on päättänyt äänin 17-10, että kunta yhdistyy Jyväskylän kaupunkiin 1.1.2009. Myös Jyväskylä on hyväksynyt liitoksen. Valtioneuvoston on vielä hyväksyttävä liitos, jotta se voi toteutua. Kuntaliitoksen seurauksena laajentuva Jyväskylän kaupunki saa kuntajakolain mukaisia yhdistymisavustuksia, jotka käytetään Korpilahden alueen visionmukaista kehittämistä tukeviin investointeihin. Tämänhetkisen tiedon perusteella avustusmäärä olisi 7,4 milj.
Suunnitelmassa on ongelmana, ettei kunnilla ole yhteistä maarajaa. Jyväskylälle ja Korpilahdelle etsitään yhä yhteistä maarajaa kuntaliitosta varten. Jyväskylän ja Muuramen luottamusmies- ja virkamiesjohto ovat käyneet epävirallisia neuvotteluja yhteisen rajan löytämiseksi Muuramen kautta. Mailis Ahovuori ym. ovat tehneet sisäasiainministeriölle kuntajaon muutosesityksen Korpilahden kunnan eteläisen osan liittämiseksi Jämsän kaupunkiin. Jämsän kaupunkiin liitettäväksi ehdotetun alueen pinta-ala on 20,8 % kunnan pinta-alasta ja alueella asuu 12,9 % kunnan asukkaista. Kunta on julkaissut asiaa koskevan kuulutuksen jossa kehotetaan Korpilahden kunnan asukkaita ja kaikkia muita, jotka katsovat asian koskettavan itseään jättämään kirjalliset huomautukset Korpilahden kunnanhallitukselle. Kunnalle saapui määräaikaan mennessä yhteensä 22 huomautusta, joista 6:ssa kannatettiin alueen liittymistä Jämsän kaupunkiin ja 16:ssa vastustettiin esitettyä liittymistä.
Korpilahden entinen kunnanjohtaja Anssi Nykänen ja Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson kannattavat liitosta Jyväskylään. Sen sijaan jyväskyläläiset kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut Petri Neittaanmäki ja Ahti Vielma sekä kuntaministeri Hannes Manninen ja suurin osa Korpilahden asukkaista vastustavat liitosta.
Hallintopäällikkö Timo Rusanen otti vastaan Korpilahden kunnanjohtajan tehtävät 20.12.2006. Rusanen hoitaa tehtävää hallintosäännön perusteella toistaiseksi. Kunnanjohtajan tehtävä vapautui, kun kunnanvaltuusto myönsi eron kunnanjohtaja Anssi Nykäselle 20.12.2006 alkaen." fi.wikipedia.org/wiki/Korpilahti
Äänestyksen lopputuloksesta ja kansalaiskeskustelusta huolimatta Korpilahden kunnanvaltuusto on päättänyt äänin 17-10, että kunta yhdistyy Jyväskylän kaupunkiin 1.1.2009. Myös Jyväskylä on hyväksynyt liitoksen. Valtioneuvoston on vielä hyväksyttävä liitos, jotta se voi toteutua. Kuntaliitoksen seurauksena laajentuva Jyväskylän kaupunki saa kuntajakolain mukaisia yhdistymisavustuksia, jotka käytetään Korpilahden alueen visionmukaista kehittämistä tukeviin investointeihin. Tämänhetkisen tiedon perusteella avustusmäärä olisi 7,4 milj.
Suunnitelmassa on ongelmana, ettei kunnilla ole yhteistä maarajaa. Jyväskylälle ja Korpilahdelle etsitään yhä yhteistä maarajaa kuntaliitosta varten. Jyväskylän ja Muuramen luottamusmies- ja virkamiesjohto ovat käyneet epävirallisia neuvotteluja yhteisen rajan löytämiseksi Muuramen kautta. Mailis Ahovuori ym. ovat tehneet sisäasiainministeriölle kuntajaon muutosesityksen Korpilahden kunnan eteläisen osan liittämiseksi Jämsän kaupunkiin. Jämsän kaupunkiin liitettäväksi ehdotetun alueen pinta-ala on 20,8 % kunnan pinta-alasta ja alueella asuu 12,9 % kunnan asukkaista. Kunta on julkaissut asiaa koskevan kuulutuksen jossa kehotetaan Korpilahden kunnan asukkaita ja kaikkia muita, jotka katsovat asian koskettavan itseään jättämään kirjalliset huomautukset Korpilahden kunnanhallitukselle. Kunnalle saapui määräaikaan mennessä yhteensä 22 huomautusta, joista 6:ssa kannatettiin alueen liittymistä Jämsän kaupunkiin ja 16:ssa vastustettiin esitettyä liittymistä.
Korpilahden entinen kunnanjohtaja Anssi Nykänen ja Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson kannattavat liitosta Jyväskylään. Sen sijaan jyväskyläläiset kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut Petri Neittaanmäki ja Ahti Vielma sekä kuntaministeri Hannes Manninen ja suurin osa Korpilahden asukkaista vastustavat liitosta.
Hallintopäällikkö Timo Rusanen otti vastaan Korpilahden kunnanjohtajan tehtävät 20.12.2006. Rusanen hoitaa tehtävää hallintosäännön perusteella toistaiseksi. Kunnanjohtajan tehtävä vapautui, kun kunnanvaltuusto myönsi eron kunnanjohtaja Anssi Nykäselle 20.12.2006 alkaen." fi.wikipedia.org/wiki/Korpilahti
Uhanalainen Korpilahden Kunta (1/2)
____________________________________________
Viitteet:
Davey, Kenneth; Division of reponsibility between levels of power, 2003 (osat 2, 3 ja 4 perustuvat Kenneth Daveyn artikkeleihin)
Project to restructure municipalities and services (Kunta- ja palvelurakenneuudistus), Ministry of the Interior (Sisäasiainministeriö), 2007.
This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the Wikipedia article "Korpilahti"
No comments:
Post a Comment