Covers environment, transportation, urban and regional planning, economic and social issues with a focus on Finland and Portugal.

Thursday, August 2, 2007

Uhanalainen Korpilahden Kunta (2/2)

kuva19
5. Suomen uusi hallitus astui virkaan 19.4.2007

Presidenti Tarja Halonen nimitti Matti Vanhasen uuden hallituksen. Maaliskun vaalian seuraksena Keskusta-Vasemmisto Koalitio Hallitus (Keskusta, Sosiali Demokraatit, Ruotsalainen Kansan Puolue) korvattiin Siini-Vihreä Koalitiolla (Keskusta, Kokoomus, Ruotsalainen Kansan Puolue, Vihreät).

Read moreMyös Hallitus pääti ministeriöiden työnjaosta. Kuntauudistuksen kannalta tärkeät ministerit ovat: Sisäasiainministeri Anne Holmlund; Kauppa-ja Teollisuusministeri Mauri Pekkarinen käsittelee alueiden ja hallinnon kehittämisosastolle kuuluvat asiat; Kuntaministeri Mari Kiviniemi käsittelee kuntaosastolle sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosaston alue - ja paikallishallintoyksikölle kuuluvat asiat.

Tässä voidaan tutustua Hallitusohjelman osaan Kuntapolitiikka ja palvelut.
Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen ennustaa artikkelissansa että Vanhasen Hallitus tulee uudistamaan sosiaalidemokraattisen mallin, kuten hänen pohjoismaalaiset homologit Tukholmassa ja Kööpenhaminassa, alleviivaten että muissa pohjoismaissa joita tänään johtavat oikeistoenemmistöt, hyvinvointiyhteiskunta ei ole kyseenalaistettu.

6. Tehokkuuden ja Demokratian korrelaatio

Nykyisin Suomessa keskustellaan kiivaasti kuntauudistuksesta. Suuri määrä pienia kuntia nähdään haitallisena julkisten palveluiden tarjonalle. On esitetty valtion vaatimia liitoksia. Ex-ministeri Hannes Mannisen johtama komitea ehdotti kuntien kahden luokan järjestelmää, jossa kunnilla on erilaiset vallat.

Kuntaliito kannattaa järjestelmää missä kunnat ovat vähintään 20,000-30,000 as. yksikköjä.

Viime vuosisadalla Suomen historiassa oli useita sotia, konflikteja ja ulkoisia poliittisia paineita, mutta se onnistui aina säilyttämään demokratian ja instituutioiten toiminnan, erityisesti eduskunnan.

Hallinnon tehokkuuden korkea taso, vahvistaa hallitsijoiden demokraatisen laillisuuden. Mutta myös, voimakkaan laillisuuden hankkiminen sallii suuremman tehokkuuden. Suomessa ei voida kuvitella, että kunnissa missä kansanäänestyksen tulos liitoksesta oli negatiivinen, valtion lopullinen päätös olisi vastoin paikallista tahtoa.


Myös suomen laissa (vain vapaaehtoiset muutokset mahdollisia) on määritelty, Kuntajakolaissa, 1 .artikla seuraavaa: Kuntajaon muuttamisesta säädetään lailla tai siitä päättää, sen mukaan kuin jäljempänä säädetään, valtioneuvosto tai ministeriö.

7. Kuntaliitos (Korpilahti)

"Korpilahdella järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys liittymisestä Jyväskylään. Liittymistä vastusti 1303 eli 52,0 prosenttia ja puolusti 1055 eli 42,1 prosenttia 2505 äänestäneestä. Liittymispäätöksen yhteydessä käytiin vilkas keskustelu kuntalaisten mielipiteen ohittamisesta. Keskustelun päätti kunnan päätös sulkea keskustelupalsta kunnan nettisivuilla.

Äänestyksen lopputuloksesta ja kansalaiskeskustelusta huolimatta Korpilahden kunnanvaltuusto on päättänyt äänin 17-10, että kunta yhdistyy Jyväskylän kaupunkiin 1.1.2009. Myös Jyväskylä on hyväksynyt liitoksen. Valtioneuvoston on vielä hyväksyttävä liitos, jotta se voi toteutua. Kuntaliitoksen seurauksena laajentuva Jyväskylän kaupunki saa kuntajakolain mukaisia yhdistymisavustuksia, jotka käytetään Korpilahden alueen visionmukaista kehittämistä tukeviin investointeihin. Tämänhetkisen tiedon perusteella avustusmäärä olisi 7,4 milj.

Suunnitelmassa on ongelmana, ettei kunnilla ole yhteistä maarajaa. Jyväskylälle ja Korpilahdelle etsitään yhä yhteistä maarajaa kuntaliitosta varten. Jyväskylän ja Muuramen luottamusmies- ja virkamiesjohto ovat käyneet epävirallisia neuvotteluja yhteisen rajan löytämiseksi Muuramen kautta. Mailis Ahovuori ym. ovat tehneet sisäasiainministeriölle kuntajaon muutosesityksen Korpilahden kunnan eteläisen osan liittämiseksi Jämsän kaupunkiin. Jämsän kaupunkiin liitettäväksi ehdotetun alueen pinta-ala on 20,8 % kunnan pinta-alasta ja alueella asuu 12,9 % kunnan asukkaista. Kunta on julkaissut asiaa koskevan kuulutuksen jossa kehotetaan Korpilahden kunnan asukkaita ja kaikkia muita, jotka katsovat asian koskettavan itseään jättämään kirjalliset huomautukset Korpilahden kunnanhallitukselle. Kunnalle saapui määräaikaan mennessä yhteensä 22 huomautusta, joista 6:ssa kannatettiin alueen liittymistä Jämsän kaupunkiin ja 16:ssa vastustettiin esitettyä liittymistä.

Korpilahden entinen kunnanjohtaja Anssi Nykänen ja Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson kannattavat liitosta Jyväskylään. Sen sijaan jyväskyläläiset kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut Petri Neittaanmäki ja Ahti Vielma sekä kuntaministeri Hannes Manninen ja suurin osa Korpilahden asukkaista vastustavat liitosta.

Hallintopäällikkö Timo Rusanen otti vastaan Korpilahden kunnanjohtajan tehtävät 20.12.2006. Rusanen hoitaa tehtävää hallintosäännön perusteella toistaiseksi. Kunnanjohtajan tehtävä vapautui, kun kunnanvaltuusto myönsi eron kunnanjohtaja Anssi Nykäselle 20.12.2006 alkaen." fi.wikipedia.org/wiki/Korpilahti

Uhanalainen Korpilahden Kunta (1/2)

____________________________________________
Viitteet:

Davey, Kenneth; Division of reponsibility between levels of power, 2003 (osat 2, 3 ja 4 perustuvat Kenneth Daveyn artikkeleihin)

Project to restructure municipalities and services (Kunta- ja palvelurakenneuudistus), Ministry of the Interior (Sisäasiainministeriö), 2007.

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the Wikipedia article "Korpilahti"

allvoices

Uhanalainen Korpilahden Kunta (1/2)

kuva24

Suomessa on kaksi hallinnon tasoa: Valtio ja Kunnat. Kuntien tehtävä on ehkä yksi maailman suurimpia.
416 kunnalla (vuonna 2007) on hyvin vaihteleva maantieteellinen alue. Kuntien väkiluku on 131 ja 559.046 as. välillä , asukastiheys on 0,2 ja 3034,2 as/km2 välillä. Kunnilla on myös erilaiset taloudelliset kapasiteetit. Tässä on ongelma - erilaiset taloudelliset kapasiteetit vastaavat samoja velvollisuuksia toteuttaa paikallisen väestön perusoikeuksia.

Read more
Muut syyt joihin on vedottu kuntauudistuksen toteuttamiseksi ovat seuraavat:
- Demokratia - Suomella on noin 900 kuntahalintorakennetta , paljon suurempi kuin kuntien luku yhteensä, 416 (Suomessa on ollut vaihtoehto kuntayhteistyövälitasolle)
- Todellisen valvonnan puuttuminen kuntayhteistyön verkolle.
- Taloudelliset rajoitukset ja ulkopuoliset paineet, pitää veron taso matalana, bisnesten menoon ulos, jne.
- Väestö ikääntyy ja muutos palveluiden kysynnässä.
- Vaikeudet kuntasektorin rekrytoinnissä.

Kunnilla on velvollisuus tarjota sosiaalipalveluita ja terveyspalveluita asukkaille ja kantaa verot kattamaan järjestelmän menot. Ne tuovat noin 44 % menoista (14,8 miljardia euroa, 48% kaikesta on kuntasektorin menot terveydessä ja sosiaalipalvelussa , arvio 2005) , valtio 17%:lla, ja sosiaalihuolto 16%:llä. Tämä velvollisuus on olemassa vuodesta 1972 . Toinen kiinnostava ominaisuus on kuntien suuri vapaus tehdä yhteistyötä ja tarjota yhteisia palveluita.

Suomen koulujärjestelmä on kansainvälisesti tunnustettu korkealuokkaisena järjestelmänä. Se on julkinen ja ilmainen. Koulutuksen tarjoaminen (esikoulu, peruskoulu ja lukio) on kuntien velvollisuus ja yksityissektorin läsnäolo on hyvin vähäinen vertailussa toisiiin Euroopan maihin (7,3 miljardia euroa, 24% kaikesta on kuntasektorin menot koulutuksessa ja kulttuurissa, arvio 2005).

Noin 50 % kuntien tuloista käytetään sosiaalii ja terveyspalveluun, 25 % koulutukseen ja kulttuuriin ja 10 % kaikesta menoista investointeihin. Henkilökuntamenot ovat enemman kuin puolet kuntien kaikista menoista. (lukut 2006)

1. Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Projektin tavoite oli rakenteellisen ja taloudellisen perustan luominen palveluille, joista kunnat ovat nykyisin vastuussa. Niiden pitäisi taata tulevaisuudessa naiden palveluiden organisointi ja tarjoaminen, laatutason, tehon, saatavuuden ja teknologisen edistyksen, säilyttämiseksi.
Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä lait kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta vahvistettiin 9.2.2007. Lait tulivat voimaan 23.2.2007.

Uudistuksen toteuttaminen - 1
2006: Kehyslainsäädäntö eduskunnassa; seikkaperäinen sektorikohtainen valmistautuminen, perustuu kehyslainsäädäntöön, materiaalia uuteen hallitusohjelmaan.
2007: Kehyslainsäädäntö voimaan 1.1.2007; lainsäädännön luonnos ministeriöissä
2008: Uusi lainsäädäntö vaaleista voimaan; kunnat ja maakunnat valmistavat uudistuksen toteuttamisen; syksyllä 2008: kunnallisvaalit uuden lainsäädännön mukaan.

Uudistuksen toteuttaminen - 2
2009: Vahvimmat kunnat ja yhteistyön elimet alkavat 1.tammikuuta; monta uutta lakia voimaan.
2010-2011: Lainsäädäntön toteuttaminen; uudistuksen seuranta.

2. Paikallinen Hallintorakenne

Euroopassa paikailinen hallinto voi perustua yhdelle tasolle tai usealle tasolle. On erilaisia malleja.
Yhden Luokan Järjestelmä: niillä on yksi taso paikallisviranomaisia (local authorities), joilla on määrätty asema. (eli, niillä on omaisuutta, lailinen toimivalta, muodollinen budjetti ja ne työllistävät henkilökuntaa), vaikka jotkut resurssit , velvollisuudet ja oikeudet voivat olla delegoidut ala-organisaatioille kaupunginosa tai kylatasolla. Suomella on, kuten jo näimme, yhden luokan järjestelmä. Myös eurooppalaiset esimerkit ovat Bulgaria, Irlanti ja Portugali.
Monen Luokan Järjestelmä: niillä on kunnallisviranomaisia (kaupunki, esikaupunkialue tai kylä) alimmalla tasolla ja yksi ylempi luokka, joka kattaa kaupunkiryhmän (esim. Budapest) tai yksi alue, joka yhdistää useita kaupunkeja ja maaseutualueita (esim. Slovakia). Muutamilla mailla on kolmen luokan järjestelmät kuten Puolalla, jolla on alueet (wojewodztwa), districts (powiats) ja kunnat (gmina); Ranska, jolla on alueita, departements ja communes. Euroopalaiset esimerkit ovat sekä ruotsalaiset ja tanskalaiset järjestelmät (Tanskassa, 1.1.2007, counties korvattiin viidellä alueella ja kuntien luku laski 98:an).
Sekajärjestelmät: sekäjärjestelmissä, suurimmat kunnat voivat olla riippumattomia ympäröiva ylemman luokan viranomaisista ja yhdistää molempien luokkien taidot ja resurssit. Euroopalaiset esimerkit olisivat esim. saksalainen kreisfreistadte.

3. Paikallisviranomaisten suuruus

Paikallisviranomaisten suuruus vaihtelee suuresti. Asukasluvut vaihtelevat noin 1,300 Ranskassa , 123,000 Englannissa ja Walesissa valillä. Yhden luokan viranomaisilla on taipumus olla suuria, koska nillä on tarve. Bulgarialaisilla kunnilla on asukasluvut noin 28,000 (poislukien Sofia).

Muutamat monen luokan järjestelmät, kuten Tsekki, Ranska, Unkari, Slovakia ja Ukraina, kaikilla on vaihteluita asukasluvuissa.
Optimi suuruus on vaikea määritellä ja melkein mahdoton poliittisesti. Argumentit ja näytöt käsiteltiin kahdessä julkaisussa: The Size of Municipalities, Efficiency and Citizen Participation (Council of Europe, 1995); Consolidation or Fragmentation: the Size of Local Governments in Central and Eastern Europe, edited by Pawel Swianiewicz, (LGI/OSI, 2002).
Suuremmat koot tarjoavat mittakaavaedut (vaikka nämä voivat pienentya 100,000 as. päälle ) ja palveluiden vaikutuspiirit (catchment area).

Pienilla kunnilla ei ole mittakaavaetuja, niillä on raskaammat menot henkea kohti ja ne tulevat riippuvaisiksi ylemmista luokista kuntien yhteistyössä tai erikoispalveluiden sopimisessa. Empiirinen näyttö ehdottaa että 5,000 as. on noin raja, jonka alapuolelle huomattava tehokkuden menetys on koettu.

Toisaalta, indikaattorit kuten vaaliosallistuminen ja gallupit, esittävät että kansalaisen osallistuminen on käänteinen väestön suuruuteen (vaikka ei pienemmissa kylissä, missä voi olla pikku diktatuureja). Kansalaisyhteiskunta voi harjoittaa vahvempaa roolia suuremmissa kaunpungeissa.

Maantieteellisilla ja historialisilla olosuhteilla on pääroolli kuntien suurudessa, esim. pienet kylät ovat enemmän vuoristoisilla maaseutualueilla. Vuoden 1989 jalkeen ilmestyi poliittinen liike elvyttamään pienempia asutuksia, niin kunnalisen itsehallinnon kuin julkisten palveluiden tarjoamisen suhteen. Tuloksena, paikallishallinon alueellinen hajanaisuus nähdään yhtenä levinneenä ongelmana.

4. Ratkaisut alueelliselle hajanaisuudelle

Rakenteelliset Ratkaisut, jotka riippuvat yhdistämisesta tai yhden luokan väli tasoista tai monitarkoitus viranomaisista.
Yhteistyöliset Ratkaisut, jotka jättävät peruspaikallisviranomaisille toiminnalliset vastuut, mutta harjoitetaan yhteistyöllä.

Yhdistäminen
Yhdistämisen malli merkitsee pienten kuntien lakkauttamista ja niiden sulautamista uusiin paikallishallinon perusyksikköihin, joilla on minimi asukaskoko. Scandinavian maissa, minimi asukasluvut ovat yleensa noin 5,000, mutta keskiarvot ovat 10,000 - 30,000 valillä.

On myöskin olemassa yksi puoliyhdistämisen malli, jossa pienet kunnat yhdistettään suurenmiksi yksiköiksi hallintoa ja palveluiden tarjontaa varten, mutta joka jättää jonkin verran edustusta alkuperaisvaestöissä. Esimerkki on grossgemeinde Saksassa.

Yhdistäminen on aina riitainen prosessi, jossa pienet, tavallisesti maalaisyhdyskunnat, pelkävät vallan ja identiteetin menetystä keskeisille kaupungeille. Kaksi askelta voivat pienentää näitä pelkoja. Ensimmäinen on vaalijärjestelmä, joka jakaa liitetyn aluen äänestysalueksi. Toinen askel on kunnallisten toimistojen alayksikköjen perustaminen, jotka palvelevat useita kylia.

YhteIstyotä
Suuret kunnat voivat sopia spontaanisti että harjoittavat korkeasti erikoistuneita toimintoja, jotka ovat niiden päätoimintojen ulkopuolella ja tuovat suhteellisen pienen rasituksen sen budjetille. Mutta pienet kunnat eivät tee yhteistyotä viivyttelemättä napureiten kanssa, tarjotakseen peruspalvelun.

Sopimus
Tämä kaytantö voi olla kuntienvalinen tai kaupallinen.

JATKUU - Uhanalainen Korpilahden Kunta (2/2)

____________________________________________
Viitteet:

Davey, Kenneth; Division of reponsibility between levels of power, 2003 (osat 2, 3 ja 4 perustuvat Kenneth Daveyn artikkeleihin)

Project to restructure municipalities and services (Kunta- ja palvelurakenneuudistus), Ministry of the Interior (Sisäasiainministeriö), 2007.

allvoices